Sieviläinen Marjut Takanen on kuvataiteilija, kuvataiteen maisteri ja kuvataiteen opettaja.
Taiteen tohtorit Asta Sutton ja Anne Keskitalo kuvaavat kuvataiteilija Marjut Takasen ”Uneksittu talo – värin muodostami kudoksia” -näyttelyä ja Marjut Takasen taidetta seuraavasti:
Anne Keskitalo (TaT): UNEKSITTU TALO 1:
”Marjut Takasen maalaukset kuljettavat katsojan pohtimaan omia arkkitehtuurikokemuksiaan. Takasen talomaalausten äärellä on mahdollista sukeltaa mielikuvissa itselle tärkeisiin asumiskokemuksiin ja unitalon sokkeloihin. Maalauksen talolla on Takaselle intuitiivinen merkitys. Mielenpaikat I-IV kuljettavat turvan ja lämmön mielikuvia, yksityisyyden ja yhteyden kokemuksia. Valkohohtoiset talorangat viittaavat unen taloon, jossa voi käsitellä oman elämän tapahtumia, toiveita ja pelkoja. Talomaalauksissa maalauskerrokset rakentavat tarinaa, talon ranka tarjoaa elämäkerrallisen kodin näyttämön. Tila kutsuu luokseen, astumaan sisään, liikkumaan, mittailemaan, järjestämään. Talon ranka kuvastaa ihmisen sisintä, syvää henkilökohtaista identiteettityötä, omien vahvuuksien ja tasapainon rakentamista ja vahvistamista.
Sieviläinen maisema häivähtää Marjut Takasen maalauksissa punamullan sävyinä. Kotoilua ja kotiseudun rakkautta ilmentää tilkkutäkkimäinen Uneksittu talo, gridi-ruudukkosommittelukaavalla rakennettu maalaus, josta löytää henkilökohtaisen tulkintatason lisäksi kulttuurisia viitteitä niin kodin tekstiileihin kun paikan asemakaavaankin. Grideillään Takanen jatkaa keskustelua Gerhard Richterin maalausten kanssa. Richterin gridimaalauksissa Takasta kiehtoo hetkellisyys. Takasen grideissä on kiinnostava järjestystä ja tiukkaa rakennetta painottava vastapari hänen vapaalle, kerrokselliselle ja ekspressiiviselle tuotannolleen. Grideistä huokuu järjestykseen ja sen varioimiseen liittyvä estetiikka. Gridit ovat alati virtaavia, varioituvia sommitelmia, kuin esteettistä kotia vaalivan sisustajan käden hetkellisiä pöytäasetelmia. Grideistä voi lukea kodin kuoseja, tapetin, huopakudelman rakennetta – ne tuottavat laajentuneen järjestyksen kokemuksen, kotoisan tasapainon symbolin. Vintti ja Kamarityöt ovat kuin maalarin päiväkirjamerkintöjä ruutuvihkossa, henkilökohtaisuudessaan kollektiivista muistia lähestyviä gridejä.
Sivellinveto-aiheisissa maalauksissa värillinen veto hehkuu pellavakankaalla. Sivellinveto on symbolinen ele maalausprosessista. Intuitiivinen veto vie maalaajaa ihmeellisiin uusiin tiloihin. Joskus ’väärä’ veto pakottaa uusiin maalauskerroksiin, joista löytyy viehättäviä kuvallisia maailmoja. Takasen maalausprosessi on nopeaa, intuitiiviista, riskinottavaa, uusia kerroksia alati hakeva ja rakentavaa. Tästä syystä sivellinveto Pläikässä, Aukeassa ja Vaistossa on hyvin symbolinen merkki Takasen henkilökohtaisesta suhteesta kuvalliseen tekemiseen. Taidehistoriallisesta tulkintakehikosta katsoen sivellinveto ilmentää ilmaisullisessa mielessä ekspressionistista perintöä, aiheena sitä on käsitelty myös pop-taiteessa. Marjut Takasen Uneksittu talo -näyttelyssä sivellinveto ilmentää tekijän omaa kädenjälkeä ja intohimoista suhdetta maalaamiseen. ”
– Anne Keskitalo, TaT, yliopistonlehtori, taito- ja taideaineet, Turun yliopisto, OKL, Rauman yksikkö
Asta Sutton (TaT) : ”Marjut Takanen abstrakti taiteilija ja vahva värien tulkitsija
”Subjektiivisesti nähtynä ja koettuna taiteesta tulee aito nautinto. Sielu hipaisee toista samanmoista.
Taideteos, jokainen syntynyt omaksi subjektiiviseksi olennoksi, omana luonteenaan luo ajatuksen jostain. Syntymät pitävät sisällään kipua, kaaosta, hajoamista, onnea, kyyneleitä, surua ja rakkautta. Jokaista uutta maalausta seuraa uusi tapa tehdä ja nähdä. Visuaalinen ajattelu on tuntemista, tietoista ja tiedostamatonta. Taide syntyy sisältä; muistista, mielikuvituksesta, aisteista ja tunteista. Erityisesti abstrakti taide on visuaalista keskustelua sisäisen minän kanssa.
Katsottaessa abstraktia taidetta muoto ja tunne yhdistyvät, niitä ei voi erottaa toisistaan. Siten tulkinta täytyy tulla sisältä. Taidetta voi katsoa oman tiedostamattoman kautta, ilman muiden mielipiteitä ja oman kokemuksen sekä tunteiden herkistäminä. Rehellisen herkkänä on vajottava syvyyteen, romahdettava. Kuten lapsi on katsottava ja ihmeteltävä avoimesti ilman estoja ja moraalia. Helsingin Sanoman Kuiskaajan artikkelia lainatakseni taideteoksen syntymää voi tulla pohtimaan Marjut Takasen näyttelyyn.
Itämainen filosofia soveltuu sekä taiteen tekemiseen että katsomiseen Tämä vaatii täydellistä keskittymistä, pysähtymistä. Maalausta katsottaessa aistit ja tunteet sekoittuvat simultaanisesti ajattomassa hetkessä. Rationaalinen ajattelu on taka-alalla ja spontaaneihin ajatuksiin on luotettava, ilman niitä tietoisesti ajattelematta. Alitajunta tuottaa tekstiä, josta löytyy puhtaus ja kauneus. Rehellisen avoimesti, intensiivisen nopeatempoinen ajatus vie ajattelua eteenpäin. On osattava hetkessä olemisen taito.
Katsoja voi mielikuvitustaan aktivoimalla kokea ja tuntea taideteoksen sisäisen voiman. Taideteosta ei tarvitse ymmärtää, vaan sitä vastoin voi eläytyä, tuntea ja kokea teos henkilökohtaisesti. On luotettava omiin ajatuksiin, aisteihin ja vain siten voi kokea spontaani intuitiivinen tulkinta. On mahdollista päästä lähemmäksi taiteilijan syvimpiä tekemisen lähtökohtia.
Taideteos on puhdas, jossa huomiota herättävä käsittämättömyys kieltäytyy luovuttamasta mitään. Aivan kuten itämainen taide on, eikä pyri tarkoittamaan tai merkitsemään. Sitä vastoin taiteilija etsii totuutta. Marjut Takanen maalaa esiin värien totuutta, puhdasta taidetta. Hänen tauluissaan voi tuntea, kuinka jossain syvyydessä katse etsii huumaantuneena kaivaten jotain. Maalaukset houkuttelevat luokseen ja pitävät hypnoottisessa otteessaan. Vangitsevat katsojan katsomaan itseensä. Takasen maalausten itämainen hiljaisuus vie mukanaan. Takasen taulut ovat ja vaikuttavat.
Takasen maalaaminen on visuaalinen ja peloton yritys, jossa hän taitavasti onnistuu. Tekeminen tuo esiin taiteilijan, joka maalaa rehellisesti voimakasta ja samalla herkkää kuvapintaa. Vastakohdissa piilee voima, ne tasapainottavat toisiaan, jättävät jotakin auki ja antavat mahdollisuuden. Maalaaminen on aitoa värien ja häipyvien muotojen leikkiä. Takasen maalauksista voi aistia maalaamisen puhtauden ja kypsyyden, jota kautta on saavutettu mahdollisuus oman näköiseen tekemiseen. Takanen on taulujensa vahva tulkitsija.”
MARJUT TAKANEN CV
Teoskuvia näyttelystä: