Oululaiset ystävykset Jari Turunen ja Sauli Pellikainen ovat löytäneet toisistaan visuaalisen kielen ja näkemyksen yhtäläisyyttä. Yllätyksellisen hyvin yksinkertaisuuden ja rujouden kauneus tukevat heidän taiteellisessa tekemisessä toisiaan.
JARI TURUNEN kertoo valokuvateoksistaan:
”Kerroksien kertomaa
Joskus aika vaikuttaa pysähtyvän. Kuubassa kaikki muuttui tammikuussa 1959. Monivaiheisen historian ja niin vaurautta kuin köyhyyttä kokeneen maan elämä muuttui vallankumouksen myötä. Uudistuksia tehtiin, omaisuutta kansallistettiin ja koulutusta kehitettiin. Diktatuuriksi johtanut murros pysäytti samalla kellon -60 -luvun alkuun. Autot katukuvassa ovat edelleen tuon ajan jenkkiautoja, hevoskärryt kolkuttelevat maaseudulla, sama musiikki soi kahviloissa ja kuppiloissa. Kuuba on maukkaiden ristiriitojen maa. Köyhyyttä, elämäniloa, turismin tuomaa hentoa vaurautta näkee kaikkialla mihin katsoo.
Länsimainen suurkaupunki ja sen rakennuskanta jäi luonnon armoille. Kosteus, sateet, tuuli ja polttava aurinko sekä maalin puute ovat muokanneet Havannan näkymät ainutlaatuiseksi, ainutkertaisiksi. Näkymät ovat samalla rujoja mutta kiehtovan moniulotteisia, kauniita. Värien kirjo on huima, välillä kirkas, välillä murrettu ja osittain sammunut. Vaikka historian kulku pysähtyi, ajan kulku näkyy kaikkialla kiehtovina, monimuotoisina kerrostumina. Seinien huokoset ja ihmisten hennot paikkaamisyritykset kertovat puolen vuosisadan tarinaa. Näkymät ovat kuin alttareita luonnon ja urbaanin välissä.
Aika pysähtyy ja aika jatkuu. Samanaikaisesti. Kuinka kauan, se on kaikille arvoitus.”
Teoskuvia: :